Mielenterveyden ongelmissa/haasteissa kannattaa hakeutua ensimmäiseksi itselle soveltuvaan mielenterveyden hoitopaikkaan. Tarjottavat palvelut voivat olla vaihdella paikkakunnasta riippuen. Terveyskeskus voi joissain tapauksissa tarjota riittävää apua. Nuoret sekä opiskelijat voivat hakea apua mm. oppilashuollosta (opiskelijoiden terveydenhuolto yths) tai erilaisista nuorisolle suunnatuista sosiaalipuolen tukimuodoista. Työssäkäyvien kannattaa kääntyä ensimmäisenä työterveyshuollon puoleen. Lieviin ongelmiin saattaa löytyä apu jo muutamilla keskustelukäynneillä. Apua kannattaa lähteä hakemaan mieluummin aikaisessa vaiheessa kuin odottaa tilanteen huononemista.

Mikäli tilanne ei ala helpottua muutaman keskustelukäynnin jälkeen, kannattaa varata aika lääkärin arvioon. Lääkärin arviossa suljetaan pois mm. toipumista estäviä fyysisiä vaivoja sekä arvioidaan jatkohoidon tarvetta. Jos tilanne on haastava/vakava tai psykoterapian tarve on jo mielessä, pyritään yleensä saamaan myös psykiatrin arvio tilanteesta.

Yksityiselle psykiatrille voi hakeutua myös suoraan ilman lähetettä. Psykiatri voi aloittaa hoidon ja arvioida psykoterapian tarpeellisuutta.
Psykoterapian tarpeesta sekä siihen liittyvistä käytännön asioista, voi keskustella hoitavan tahon, kanssa. Toisinaan psykoterapiaa järjestetään kunnan tai sairaanhoitopiirin tuottamana tai sitä voidaan ostaa ostopalveluna (opo-terapia) ja palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta. Työterveyden kautta saattaa järjestyä lyhytterapiaa. Jatkoksi voi hakea myös Kelan kuntoutusterpiaa (https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia)

Psykoterapeutin vastaanotolla on mahdollista käydä myös ilman lähetettä omakustanteisesti. Joissain tapauksissa myös vakuutusyhtiöt kustantavat terapiasta koituvat kulut. Kunnan sosiaalitoimi saattaa myöntää toimeentulotukea psykoterapiaan harkinnanvaraisesti.
Mielenterveystalon sivustolta löytyy Psykoterapiaan hakeutujan opas. (https://www.mielenterveystalo.fi/fi/terapia/nain-hakeudut-psykoterapiaan)

Mikäli olet hakemassa Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, pitää psykoterapeutin olla Kelan hyväksymä. Voit etsiä terapeuttia Kelan palvelutuottajahausta, Kuntoutuksen palveluntuottajien haku (https://asiointi.kela.fi/palvelutuottajarekisteri/)

JulkiTerhikki-tietokannasta voit tarkistaa, onko psykoterapeutti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laillistama.
Julki-Terhikki (Valvira) (https://julkiterhikki.valvira.fi/)

Voit myös etsiä psykoterapeutteja erilaisten hakusivustojen kautta, kuten Terapeuttini.fi

Psykoterapeuttia valitessa kannattaa sopia ns. tutustumiskäynti yhden tai useamman psykoterapeutin kanssa. Käynnin aikana voit mm. keskustella ongelmastasi sekä siitä, miten sitä kannattaisi lähestyä.

Kannattaa myös kuulostella sopivatko omat ja terapeutin kemiat niin sanotusti yhteen ja tuntuuko keskustelu hänen kanssaan luontevalta. Sopiiko hänen työskentelytapansa sinun tapaasi käsitellä asioita? Haluatko esimerkiksi konkreettisia harjoituksia vai keskustelua?
Kun olet löytänyt sopivan psykoterapeutin, voit sopia psykoterapian aloittamisesta hänen kanssaan.

Terapiassa voi käydä omakustanteisesti kerrasta useampaan kertaan. Kertaluontoisissa tapaamisissa ei tarvita lähetteitä, vaan ajan voi varata psykoterapeutilta suoraan, mikäli tällä on tarjolla vapaita aikoja. Mahdolliset seuraavat tapaamiskerrat sovitaan esim. tapaamiskertojen yhteydessä terapeutin kanssa. 

Terapiaan voi valmistautua mm. kirjaamalla ylös asioita, joista haluaisi terapeutin kanssa keskustella. Kannattaa muistaa, että tapaamiset ovat 45min/kerta ja useita aiheita ei välttämättä ehditä käydä läpi yhdellä tapaamiskerralla. Voit myös osallistua valmennukseemme. Terapiavalmennus

Yksityissektorilla työskentelevien terapeuttien vastaanotolle et tarvitse lähetettä. Aika terapeutille varataan esim. edellä mainitun hakupalvelun kautta. Hakupalveluista yleensä ilmenee, onko terapeutilla vapaita aikoja varattavissa ja/tai ottaako hän uusia asiakkaita. Terapeuttia voi myös lähestyä sähköpostitse ja tiedustella milloin mahdollisesti aikoja olisi vapautumassa, mikäli niitä ei juuri sillä hetkellä ole tarjolla. 

Tutkimusten mukaan eri terapiamuotojen keskinäiset erot ovat lähes olemattomia. Mikään yksittäinen terapiamuoto ei siis ole tutkimusten mukaan muita parempi, vaikkakin joidenkin psykoterapiasuuntausten tehokkuudesta on enemmän tutkimuksia kuin toisten. Terapiasuuntaus ei siis ole ratkaisevassa asemassa mietittäessä psykoterapiasta saatua hyötyä, vaan tärkeämpää on löytää psykoterapeutti, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Näin ollen suuntauksen valitsemisesta ei tarvitse huolestua. 

Halutessaan ja mikäli voimavaroja on, voi terapiaan hakeutuva toki tutustua etukäteen eri suuntauksiin ja pohtia, vastaavatko ne hänen toiveisiinsa ja odotuksiinsa. Asiasta voi keskustella myös hoitavan tahon kanssa. Ennen varsinaisen terapian aloittamista on myös mahdollista sopia tutustumiskäynti, jonka tarkoituksena on arvioida terapeutin ja terapiamuodon sopivuutta itselle. Eri suuntauksissa on eroja käytännön menetelmissä ja terapia voi alkaa hieman eri näkökulmasta. Terapia voi esimerkiksi pohjautua yksinomaan keskusteluun tai se voi sisältää erilaista toiminnallisuutta, kotitehtäviä tai harjoitteita tai apuna voidaan käyttää muutakin kuin sanallista ilmaisua. 

Monet psykoterapeutit yhdistelevät työssään eri terapiasuuntauksia. 

Psykoterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto. Psykoterapialla voi kuitenkin olla haittavaikutuksia. 

Se vie aina aikaa ja rahaa, eivätkä kaikki saa siitä apua. Mikäli yhteistyö psykoterapeutin kanssa ei suju, ei terapia etene. Keskeisin haittavaikutus on psyykkisen tilan heikkeneminen, jota ilmenee 5-10%:lla potilaista. On kuitenkin huomionarvoista, että riski psyykkisen tilan heikkenemiseen on selvästi suurempi niillä masentuneilla, jotka eivät hakeudu psykoterapiaan.

Toimimaton terapia voi vaikeuttaa ongelmia ja viedä voimavaroja. Tarpeen vaatiessa terapeutin voi vaihtaa. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdolliset ristiriidat ja väärinymmärrykset selvitettäisiin, jotta ristiriidat eivät aiheuttaisi ongelmia terapialle.  

Varsinaisia väärinkäytöksiä psykoterapeuttien työssä ilmenee hyvin harvoin. Niiltä suojaavat pitkä koulutus, säännöllinen työnohjaus ja viranomaisvalvonta. Mikäli terapeutti ei ole nimikesuojattu psykoterapeutti, voi vakavia haittoja ilmetä useammin. Osaamaton terapeutti voi luoda niin sanottuna valemuistoja tuomalla keskusteluun omia mielikuviaan menneisyyden tapahtumista tai hän voi aiheuttaa potilaalle riippuvuussuhteen terapeuttiin. 

Avun hakijan tilanne voi huonontua terapian aikana myös taustalla olevan sairauden vuoksi. Masennus voi johtua myös esimerkiksi alkavasta dementiasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Tällöin on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon, sillä sairaudesta johtuvaa masennustilaa ei voida hoitaa yksistään psykoterapialla.